Kestävyysliikunta kannattaa, näin huolehdit VO₂maxistasi arjen keskellä
Fyysisesti hyväkuntoiset ihmiset kokevat vähemmän stressiä ja palautuvat työpäivän rasituksista nopeammin.
Hyvä kestävyyskunto ei ole pelkästään urheilijoiden juttu. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten jaksamme arjessa, palautumme kuormituksesta ja ehkäisemme sairauksia. Onneksi omaa kestävyyskuntoa, jonka tasoa parhaiten kuvataan VO₂max-arvolla, voi kehittää ja ylläpitää yllättävän helposti, jopa ilman treeniohjelmia tai kuntosalijäsenyyttä. Tässä blogissa kerron, miksi kestävyyskunto on niin tärkeä, miten sitä voi vahvistaa arjessa ja millaisia hyötyjä kuntoanalyysi voi tarjota oman jaksamisen tueksi.
Miksi VO₂max on tärkeä arjen jaksamiselle?
VO₂max eli maksimaalinen hapenottokyky on paras yksittäinen mittari kestävyyskunnolle. Mitä korkeampi VO₂max, sitä tehokkaammin kehosi pystyy käyttämään happea rasituksessa, ja sitä paremmin jaksat arjen fyysisiä ja henkisiä kuormituksia.
Hyvä kestävyyskunto on yhteydessä muun muassa:
✅ parempaan unenlaatuun
✅ stressinhallintaan
✅ nopeampaan palautumiseen
✅ alhaisempaan sairastumisriskiin
✅ energisempään arkeen
Jo pelkästään se, että jaksat kantaa kauppakassit portaita ylös hengästymättä tai pysyt virkeänä pitkän työpäivän jälkeen, liittyy VO₂max-tasoon. Useat tutkimukset osoittavat, että hyvä fyysinen kunto tukee työkykyä, vähentää sairauspoissaoloja ja auttaa jaksamaan pidempään työelämässä. Hyvä kestävyyskunto parantaa stressinsietokykyä, ylläpitää vireyttä ja nopeuttaa palautumista työpäivän kuormituksesta.
Tutkimusten mukaan:
Hyvä kestävyyskunto vähentää sairauspoissaoloja jopa 20–30 %.
Fyysisesti hyväkuntoiset ihmiset kokevat vähemmän stressiä ja palautuvat työpäivän rasituksista nopeammin.
Liikunta ja hyvä fyysinen kunto ovat yhteydessä parempaan työkykyyn ja pidempään työuraan.
Näin huolehdit kestävyyskunnostasi arjessa, vieläpä ilman sen kummempaa urheiluharrastusta
Moni ajattelee, että kestävyyskunnon kehittäminen vaatii juoksulenkkejä tai kuntosaliharjoittelua. Todellisuudessa hyötyliikunta ja arjen aktiivisuus ovat tehokkaita keinoja ylläpitää ja jopa kohottaa VO₂maxia. Tässä kolme helppoa vinkkiä:
Hyödynnä arkiliikunta.
Valitse portaat hissin sijaan, kävele tai pyöräile asiointimatkat ja tee puutarhatöitä tai kotitöitä reippaasti. Lyhyet, useat liikkumishetket ovat yhtä arvokkaita kuin yksittäinen pitkä treeni.
Lisää sykettä nostavia hetkiä päivään.
Kävele välillä ripeämmin, leiki lasten kanssa ulkona tai tee pari kierrosta pihalla nurmikon leikkuun lomassa. Kun hengästyt kevyesti useita kertoja viikossa, sydän- ja verenkiertoelimistö kiittää.
Hyödynnä intervallit omaan tahtiin.
Ei tarvitse juosta. Esimerkiksi reippaampi kävelyvauhti 1–2 minuutiksi normaalin kävelyn lomassa toimii erinomaisena "arkisena intervallina".
Miksi kuntoanalyysi voi olla hyödyllinen?
Usein emme itse hahmota, missä kunnossa todella olemme. Kuntoanalyysi, jossa mitataan esimerkiksi kestävyyskunto, kehonkoostumus ja palautumistasot, antaa konkreettista dataa omasta hyvinvoinnista.
Sen avulla voit:
nähdä, missä kunnossa olet nyt
asettaa realistisia tavoitteita
seurata kehitystäsi
tunnistaa mahdolliset riskitekijät ajoissa
Monelle asiakkaalleni kuntoanalyysi on ollut herätys, ei niinkään pelottava totuus, vaan motivoiva hetki huomata, että pienillä muutoksilla voi saada isoja vaikutuksia omaan jaksamiseen.
Yhteenveto
Kestävyyskunto on avaintekijä arjen jaksamisessa. Onneksi sen ylläpitäminen ei vaadi maratoneja, vaan fiksuja valintoja ja pieniä sykettä nostavia hetkiä pitkin päivää. Jos haluat tarkempaa tietoa omasta tilanteestasi ja suuntaa liikkumisellesi, kuntoanalyysi voi olla hyvä ensiaskel.
Muista: pieni liike on aina parempi kuin ei mitään. Käyttämällä mielikuvitustasi huomaat, että arki tarjoaa siihen loputtomasti mahdollisuuksia.
Käytettyjä lähteitä
Työterveyslaitos 2021, Työkykytutkimus, saatavilla: www.ttl.fi
Kujala Urho ym. 2019, Physical activity and sickness absence in Finnish employees: A prospective cohort study. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports.
UKK-instituutti. Liikunta työkyvyn tukena. Saatavilla: www.ukkinstituutti.fi
Vuori Ilkka 2011, Liikunta, työkyky ja työssä jaksaminen, Duodecim.