Hyvinvointia ei voi ajatella todeksi. Miksi hyvinvointi vaatii tekoja?
Liikuntavarusteet kannattaa pitää esillä, jolloin ne on helpompi ottaa käyttöön. Esimerkiksi aamulenkille on helpompi lähteä.
Hyvinvointi ei toteudu ajatuksissa –miksi todellinen muutos vaatii tekoja?
Moni meistä käyttää paljon aikaa hyvinvointiin liittyvien asioiden ajatteluun. Saatamme selata netistä liikuntaohjelmia, tallentaa terveellisiä reseptejä, suunnitella aloittavamme meditaation tai tarkistaa verkkopankista, että kuntosalijäsenyyden maksu on hoidettu. Silti arjessa mikään ei muutu. Olemme mestareita huijaamaan itseämme kuvittelemaan tekevämme jo paljon, vaikka todellisuudessa klikkailemme vain esimerkiksi verkkosivuja auki tai ostamme kauniit uudet lenkkarit. Sama pätee itseasiassa aika moneen asiaan, olipa kyse osakesäästämisen aloittaminen, kodin siivoaminen tai joku muu toimintaa vaativa tehtävä, kuten pienyrittäjällä myyntityö. Ajattelusta ei vielä seuraa hyvinvoinnin parantamista, vasta teoilla rakennamme pysyvää muutosta.
Ajattelun ja tekojen välinen kuilu
Hyvinvoinnin kehittäminen alkaa usein ajatuksesta: halusta voida paremmin. Tämä on tärkeä ensimmäinen askel. Ongelmana on kuitenkin ns. intention-behavior gap, eli aikomusten ja tekojen välinen kuilu (Sheeran & Webb, 2016). Saatamme vakuuttaa itsellemme aloittavamme liikunnan, mutta ilman konkreettisia askeleita tavoite jää mielikuvaksi.
Hyvinvoinnin parantaminen ei siis ole kiinni vain motivaatiosta, vaan siitä, miten onnistumme muuttamaan ajatukset pysyviksi teoiksi.
Miksi mieli huijaa meitä?
Aivot ovat energiataloudelliset: ne palkitsevat jo suunnittelusta. Kun esimerkiksi ajattelemme alkavamme liikkua enemmän, mieli antaa meille pienen hyvänolon tunteen, ikään kuin osa työstä olisi jo tehty. Tämä ilmiö voi olla hyödyllinen urheilijoiden mielenharjoittelussa (Gollwitzer, 1999), mutta arjen hyvinvoinnissa se voi johtaa harhaan. Vaikka etukäteissuunnittelukin tiettyyn rajaan saakka on erittäin tärkeää (tästä seuraavassa blogissa), niin myyntikuiskaaja Pasi Rautio on myyntikoulutuksessaan kiteyttänyt pettämättömällä tarkkanäköisyydellään tilanteen loistavasti: "Hyvin suunniteltu on vielä tekemättä".
Hyvinvointirutiinit syntyvät vain tekemisestä, eivät suunnitelmien pyörittelystä.
Alitajunnan voimalla, mutta tekojen vahvistamana
Alitajunta ohjaa arjen valintoja enemmän kuin uskommekaan. Jos ihminen alkaa mieltää itsensä “hyvinvoivaksi ja liikkuvaksi ihmiseksi”, tämä identiteetti ohjaa valintoja pitkällä aikavälillä (Duhigg, 2012). Mutta identiteetti vahvistuu vain tekojen kautta: yksikin pieni teko toimii todisteena itselle. Jokainen 10 minuutin kävely tai vesilasi kokouksen sijaan on merkki siitä, että hyvinvointi on oikeasti tärkeää.
Kolme askelta ajattelusta tekoihin
Tee tavoitteesta konkreettinen. “Haluan voida paremmin” ei vielä johda toimintaan. Sen sijaan: “Teen 10 minuutin kävelyn lounastauolla” on mitattava ja toteutettavissa oleva teko (Fogg, 2019).
Rakenna ympäristö tukemaan muutosta. Hyvinvoinnin kehittäminen helpottuu, kun ympäristö tukee sitä. Jätä lenkkarit esille, varaa kalenterista aika tauoille, täytä jääkaappi terveellisillä vaihtoehdoilla. Ympäristö vähentää riippuvuutta tahdonvoimasta (Neal ym., 2012).
Seuraa ja palkitse. Hyvinvoinnin parantaminen vaatii näkyviä todisteita edistymisestä. Seuranta, olipa se sovellus, päiväkirja tai rasti paperilla, vahvistaa motivaatiota. Aivot palkitsevat onnistumisen tunteesta dopamiinipiikillä (Schultz, 2016).
Miksi tämä on tärkeää juuri nyt?
Arki on usein kiireistä, ja helposti ajattelemme, että hyvinvointi jää “sitten kun” -listalle. Todellisuudessa pienet teot: muutaman minuutin venyttely, veden juominen, rauhallinen kävely, ovat niitä ratkaisevia tekoja, jotka juurruttavat hyvinvoinnin pysyväksi.
Hyvinvointia ei voi ajatella todeksi, se pitää tehdä.
______________
Hyvinvointia Autopilotilla, kun haluat pysyvää muutosta
Moni jää kiinni ajattelun tasolle, vaikka kaipaisi todellista muutosta. Hyvinvointia Autopilotilla -valmennus on suunniteltu juuri tätä varten: se vie sinut takuulla suunnitelmista tekoihin ja auttaa juurruttamaan teot pysyviksi rutiineiksi. Valmennuksen avulla rakennat oman “hyvinvoinnin autopilotin”, joka toimii arjessa ilman jatkuvaa ponnistelua. Näin hyvinvointi ei jää enää hyvistä aikomuksista kiinni, vaan muuttuu osaksi jokaista päivää.
Mikäli postaukseni ns. resonoi, eli koet, että hyötyisit arkeesi sopivammista ja automaattisesti toimivista hyvinvointirutiineista, jotka eivät muodosta sinulle yhtä lisästressiä, vaan toimivat autopilotilla arkienergiaasi tukien otathan yhteyttä minuun, niin varataan yhteinen täysin sitoutumisvelvoitteeton hyvinvointineuvonpito tilanteestasi ja katsotaan sopisiko Hyvinvointia Autopilotilla -valmennus sinulle.
Tarja 040 179 0025, tarja.koski-sipila@euforian.fi
Voit myös varata tapaamisajan suoraan kalenteristani tai lähettää yksityisviestiä valitsemaasi kanavaa pitkin!
Lähteet:
Duhigg, C. (2012). The Power of Habit: Why We Do What We Do in Life and Business.
Fogg, B. J. (2019). Tiny Habits: The Small Changes That Change Everything.
Gollwitzer, P. M. (1999). Implementation intentions: Strong effects of simple plans. American Psychologist, 54(7), 493–503.
Mattila, J. (2025). Henkilökohtaiset huomiot itsensä huijaamisesta ja toiminnan harhasta.
Neal, D. T., Wood, W., & Drolet, A. (2012). How do habits guide behavior? Annual Review of Psychology, 62, 453–476.
Schultz, W. (2016). Dopamine reward prediction-error signaling. Nature Reviews Neuroscience, 17(3), 183–195.
Sheeran, P., & Webb, T. L. (2016). The intention–behavior gap. Social and Personality Psychology Compass, 10(9), 503–518.